Kirjoittanut Aune Kivimäki 2003
Uudelle vuosikymmenelle lähdettiin runsaan 3000 opiskelijan voimin. Säästölinja jatkui ja opetustuntimäärä väheni 10222 tunnista 9100 tuntiin. Säästöt saatiin vähentämällä ja yhdistelemällä rinnakkaisryhmiä sekä nipistämällä vähän tunteja joka ryhmältä. Opintomaksuja jouduttiin myös korottamaan. Yhteinen tekstiilityöopettajan virka peruskoulun kanssa Petäjävedellä lakkautettiin. Terttu Larmon jäätyä pois Petäjäveden osaston johtajaksi tuli Tarja Ahonen.
Tiukasta budjetista huolimatta saatiin uusiakin kursseja. Paikallislehden avustajakurssi toteutettiin, ja Pihlajavedellä innostuttiin tekemään oma kyläjulkaisu Aisapuu. Muita olivat mm. karjalaista kansanperinnettä valaiseva kurssi sekä mustalaisluento, joka tutustutti romanikulttuuriin oikoen vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Taivaalle tai vesille halajavat osallistuivat pilvilento- tai saaristo- ja rannikkolaivurikursseille.
Avoimessa korkeakoulussa järjestettiin jälleen kasvatustieteen approbatur -opinnot. Se suoritettiin monimuoto-opetuksena Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisena. Ensimmäistä kertaa Keuruulla oli nyt mahdollisuus suorittaa ympäristönsuojelun approbatur -opinnot Turun yliopiston vaatimusten mukaisesti. Sen suoritti 20 opiskelijaa. Myös aikuiskasvatuksen ja erityispedagogiikan approbaturit järjestettiin.
Keväällä 1990 Keuruu oli mukana kokeilussa, joka koski ikääntyvien yliopisto-opetusta reaaliajassa. Kokeilun aikana kuultiin Jyväskylän yliopistossa pidetyt luennot audiologisesti eli puhelimen välityksellä. Kuulijat saattoivat esittää myös kysymyksiä ja keskustella suoraan Jyväskylässä olevan luennoitsijan kanssa.
Kansalaisopistolain osauudistus tuli voimaan 1.2.1991. Keskeisimmät muutokset koskivat ammatillista aikuiskoulutusta. Opistot saattoivat nyt yleissivistävän koulutuksen lisäksi antaa ammatillista aikuiskoulutusta niin halutessaan, sillä päätäntävalta oli opistoilla itsellään. Lainmuutos paransi ensisijaisesti harvaan asuttujen seutujen koulutustarpeita.
Opistopiireissä uudistus herätti toisaalta pelkoa siitä, että kansalaisopistot muuttuisivat ammattioppilaitosten kaltaisiksi, jolloin vapaa sivistystyö jäisi yhä vähäisempään asemaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan opistot säilyttivät yleissivistävän luonteensa.
Opistot saattoivat niin halutessaan järjestää myös työnantajien tilaamaa aikuiskoulutusta maksullisena palvelutoimintana.
Ikärajoitus poistuu, taiteen perusopetus alkaa
Ikärajoitus poistui syksyllä 1991. Lapsille perustettiin omat kansantanssi-, kuvataide-, keramiikka- ja näytelmäpiirit. Siihen asti lapset olivat päässeet joihinkin aikuisten ryhmiin.
Taiteen perusopetus tuli opiston piiriin 1990 luvun alussa. Sitä annettiin lapsille kuvataiteessa ja käsityössä kolmessa eri ryhmässä. Opetus perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Opetuksen kesto oli kolme vuotta.
Kuvataidepiirit olivat hyvin suosittuja niin lasten kuin aikuistenkin parissa. Lasten ryhmissä piirrettiin, maalattiin öljyväreillä, opeteltiin kuvanveistoa ym. Vähän iäkkäämmät syventyivät asetelmiin ja henkilömaalaukseen, jossa käytettiin elävää mallia.
Multialla kuvataiteen ja muiden opintopiirien lisäksi täytettiin eläimiä, valmistettiin vaappuja ja jättiläisrysä eli paunetti sekä ruvettiin tekemään könninkelloja. Sahrajärven naiset perustivat itselleen kuoron.
Petäjävedelle perustettiin viihdekuoro, jonka johtajaksi tuli Petter Ohls. Viittomakieli- ja ensiapukurssi sekä miesten kokkikoulu olivat toivottuja kursseja.
Luottamushenkilökoulutusta järjestettiin Keuruun, Multian, Petäjäveden ja Uuraisten kunnanvaltuutetuille.
Disko- ja showtanssi, latinalaisamerikkalainen tanssi, polkka- ja vanhat tanssit houkuttelivat rytmikkään liikunnan pyörteisiin. Kansantanssiryhmä Kalenoiden kirjoissa oli 70-80 eri-ikäistä kansantanssin harrastajaa Sirkka Rahikkalan johdolla. Vauhdikkaitten lajien vastapainoksi oli tarpeen opiskella shiatsu-hierontaa ja homeopaattista kotihoitoa, paastoamista ja ensiapua.
Teatteriryhmien kulta-aikaa
Kuvataiteen lisäksi kulta-aikaansa tuntuivat elävän opiston kahdeksan teatteriryhmää 1992, sillä jokainen oli valmistanut oman näytelmänsä esityskuntoon. Talkooteatterin valinta oli ”Valtioviisas kannunvalaja”, Lasten teatteriryhmä esitti ”Ruusujen illan”. ”Klaaran ja Vihtorin” parissa hääräsivät Multian kesäteatterilaiset ja ”Kirjeen vaihtoon halutaan” Haapamäen näytelmäpiirissä. Pihlajavedellä vaadittiin ”Rahaa ja rakkautta” ja Tarhapäältä löytyi aivan ”Oikea morsian”. ”Votkaturistit” känisivät Petäjävedellä ja Pohjoisjärvellä nähtiin ”Savu-uhrit”.
Ilmari Järvisen kirjoittama näytelmä Ballaadi Pilli-Hermannista oli hieno näyttö opiston näytelmä- ja musiikkipiirien yhteistyöstä. Näytelmän ohjasi Kirsi-Maaria Majaniemi, musiikki oli Jouko Tekoniemen ja sen ensi-ilta oli marraskuussa 1993.
Vuodenvaihteessa 1993–1994 Keuruu valmistautui vastaanottamaan kiintiöpakolaisensa, ja kansalaisopiston tehtäväksi tuli järjestää tukihenkilökurssit pakolaisten avustajiksi alkaville henkilöille. Opisto järjesti myös pakolaisille kursseja suomen kielestä.
1990-luvulla opiston kulmakiviä olivat kielten opiskeluryhmät ja erilaiset ilmaisutaidon piirit. Kielistä eniten opiskeltiin englantia. Kieltenopettaja Marja-Leena Liljenmaa kertoo jo14 vuoden ajan opettaneensa useita englannin kieliryhmiä, joissa käy vuodesta toiseen samoja opiskelijoita. Englannin kielessä järjestettiin ensi kerran suggestopedisia kursseja, ja myöhemmin myös saksan kielessä.
Myös käsitöiden parissa viihtyvät pitkäjänteiseen työskentelyyn sopeutuneet harrastajat. Tekstiilityönopettaja Pirkko Vikman luonnehti käsityönharrastajia näin: ”Käsityöt ovat opiston työskentelyssä kenties eniten vuodesta toiseen samankaltaisena toistuva opinhaara, käsityöihmiset ovat melko hiljaisia, koska piirien luonteeseen ei kuulu esiintyminen.”
Kurssikohtaiset opintomaksut käyttöön, johtokunnasta opistolautakunta, opistolle uusia opettajia
Toimintavuonna 1995–1996 tulivat voimaan opinto- ja kurssikohtaiset maksut. Kansalaisopiston johtokunnasta tuli Keuruun opistolautakunta, jolle siirtyivät myös vastaperustetun kolmen kunnan musiikkiopiston asiat. Lautakunnasta tuli suoraan kaupunginhallituksen alainen. Keuruun kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana toimi vuodesta 1993 lähtien Liisa Puurula, joka siirtyi 1.4.1996 lähtien opistolautakunnan puheenjohtajaksi. Vuosina 1997-2000 puheenjohtajana toimi Lauri Permikangas ja vuodesta 2001 lähtien Kauko Pihlajamaa. Petäjävedellä aloitti osastonjohtajana 1.8.1995 Sirkka Palola.
Kalle Kaipiaisen jälkeen Annamari Toivola aloitti syksyllä 1996 päätoimisena musiikinopettajana. Seuraavana vuonna Marjatta Honkanen tuli opiston päätoimiseksi tekstiilityönopettajaksi.
Vuosikymmenen loppupuolen uutuuksia
1990-luvun lopulla järjestettiin opistossa jalka- ja kävelykoulu, opeteltiin tuntemaan koiran luonnetta ja auton huoltoon perehtyivät vain naiset. Kesälukiossa prepattiin englannin ja ruotsin taitoja. Suahilin kielestä oli lyhytkurssi.
Ilmaisukasvatuksen ja tietotekniikan approbaturopinnot (15 ov) Keuruulla järjestettiin ensi kertaa. Kasvatustieteen opiskelijoiksi tulivat myös Ison Kirjan Raamattuopiston opiskelijat. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin opintokokonaisuus (6 ov) oli laatuaan ensimmäinen Keski-Suomessa.