Kirjoittanut Aune Kivimäki 2003
”Täällä on vuosikymmenien kuluessa tehty lähes kaikkea mahdollista kansallispuvuista kaappikelloihin. Elinikäisen oppimisen periaate ja verkostoituminen ympäröivään yhteisöön, oppilaitoksiin ja yhdistyksiin vievät opiston toiminnan uudelle vuosituhannelle vahvana ja tarpeellisena harrastus- ja kouluttautumispaikkana.”
Näin linjasi kansalaisopiston tulevaisuutta sivistystoimen päällikkö Irma-Liisa Särkkä Petäjäveden osaston 30-vuotisjuhlassa 16.4.2000.
Vuosituhannen vaihtuessa koko opistossa opiskelijoita oli noin 2900, opetustunteja runsaat 9600 ja kurssitarjottimella noin 250 erilaista mahdollisuutta saada monipuolista ja korkeatasoista opetusta noin 60 toimintapisteessä.
Keurusseudun alueorkesteri, joka perustamisestaan lähtien ollut opiston suojissa sai Keuruun kulttuuripalkinnon vuonna 2000.
Kansalaisopiston toimistotilat peruskorjattiin vuonna 2001. Opisto sai samalla ensimmäisen oman luokkansa. Myös musiikkiopiston toimistotilat tulivat kansalaisopiston yhteyteen.
Taiteen perusryhmiä oli Keuruulla kaksi ja Haapamäellä yksi. Ne olivat kuvataiteessa ja käsityössä. Muita lasten ryhmiä olivat Urpon ja Turpon kirjoittamiskoulu, lasten kuvataide-, keramiikka-, näytelmä- ja kansantanssipiirit, sekä kehitysvammaisten esittävän taiteen ryhmä. Muskarissa telmivät alle kouluikäiset.
Eine Joutsijoen novellin pohjalta tehtiin elokuva ”Talvihäät”, jonka kuvasi Kyösti Tolppanen avustajineen. Projektissa olivat mukana kansalaisopisto, kulttuuritoimi sekä Talkooteatteri.
Avoimessa yliopistossa oli mm. gerontologian perusopinnot sekä improvisaatiokurssi.
Luentosarjoja ikääntyville, perinneharrastajille, sairauksista kiinnostuneille ja kasvattajille
Ikääntyvien yliopistossa Irja Ahon luennon aiheena oli ”Johtaako ikääntyvien määrän lisääntyminen pieneneviin eläkkeisiin tulevaisuudessa”, Aino Suhola kertoi Sylvi Kekkosen elämästä ja Pauli Lampisen aihe kosketteli Suomen sotalapsia otsikolla ”Pitäkää mukuloista huolta”. Eila Roine kertoili näyttelijän työstä ja emerituspiispa Yrjö Sariola joulumusiikista kotona ja kirkossa.
Viisi keuruulaista -luentosarja keväällä 2001 valotti kansanedustaja Maria Raunion, lääkintöneuvos Oskari Heikinheimon, runoilija Einari Vuorelan, kirkkoherra Frans Henrik Bergrothin ja kansansoittaja Herman Saxbergin eli Pilli-Hermannin elämää ja aikaansaannoksia. Edellistä aihetta sivuava kolmen luennon sarja käsitteli Keurusseudun sukujen historiaa alkaen 1600-luvulta.
Metsänomistajat saivat tuhdin tietopaketin nykyaikaisesta metsänhoidosta peruskurssilla, jossa selviteltiin mm. metsätalouden perusteita, metsän uudistamista, valtion tukiametsätalouteen, puukauppa-asioita ja metsäverotusta.
Ekokylässä oli kukkiva luonnonpuutarhakurssi kaikille viherpeukaloille. Tähtitiedekurssilla tutustuttiin tähtiin, tähdistöihin, tähtisumuihin ja galakseihin.
Metsästäjätutkinnon koulutusosa houkutteli metsälle mielivät miehet ja naiset metsästyksen perusasioiden opiskeluun.
Tietokonekurssit tulivat jäädäkseen. Aiheiltaan ne ovat etupäässä perus- ja jatkokursseja, tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa sekä internetiä ja sähköpostin käyttöä. Myös senioreille tarkoitetut tietokonekurssit tuottivat tyytyväisiä opiskelijoita. Parasta kurssilaisten mielestä oli kiireettömyys, iloinen ilmapiiri ja tutorit, jotka kiersivät luokassa auttamassa pulaan joutuneita.
Terveyskeskuksen kaikki lääkärit pitivät korvauksetta yleisistä sairauksista luentosarjan, joka oli hyvin suosittu. Jokaista luentoa seurasi satakunta kiinnostunutta opiskelijaa.
Syksyllä 2001 ja 2002 järjestettiin monen eri tahon yhteistyön tuloksena kurssi kasvattajille. Kurssi käsitteli mm. kasvattajien ja nuorten välisiä suhteita sekä perheen sisäistä elämää ja kasvatuksen arkipäivää. Kursseilla oli ilmiselvä tilaus; jo ensimmäistä luentoa seurasi noin sata kuulijaa. Keuruulla kävivät Kimmo Jokinen, Keijo Tahkokallio, Aino Suhola, Olavi Sydänmaanlakka, Taija Blom, Marja-Leena Laakso ja Reijo Takamaa.
Multialla huonekalujen entisöintiä ja perinteen keruuta, Haapamäellä kuoron ja pelimannien juhlintaa
Multialla valmistettiin sivusta vedettäviä sänkyjä perinteistä tyyliä noudattaen. Lisäksi siellä kunnostettiin ja entisöitiin vanhoja huonekaluja. Myös pöydän ja tuoliryhmien valmistus vaati taitavia käsiä. Metsän tarinat talteen- kurssilla kerättiin nimensä mukaisesti katoavaa arvokasta tietoa metsä- ja uittotöistä. Hanuripiiri, kevyen musiikin ryhmä sekä nuorten laulu- ja musiikkiryhmät toimivat aktiivisesti.
Haapamäen Sekakuoro ja Pelimannit juhlivat 50-vuotistaivaltaan helatorstaina 2002. Juhlapuhujaksi saapunut elokuvaohjaaja Matti Kassila pohti taiteen ja viihteen eroa. ”Muistan ajan, jolloin kaikki, mille saattoi nauraa, määriteltiin poikkeuksetta viihteeksi. Onneksi jako ei enää ole näin yksinkertainen.” Kassila käsitteli puheessaan Haapamäki-henkeä, jonka pohjalta löytyy vahva kulttuuritahto. Hän antoi juhlivalle kuorolle myös tunnustusta. ”Mikään harrastus ei jatku, jos siihen ei ole todellista paloa. Te olette sinnitelleet myös niiden vaikeiden vaiheiden läpi, joita jokaisen taideharrastajaryhmän eteen joskus tulee.”
Taonta- ja puukkokurssit sekä musiikinopetus Petäjäveden suosikkeja
Petäjävedellä pedagogisen draaman kurssilla luentosarjan ”Voimavaroja elämään” alustajina toimivat mm. Vesa Karvinen ja Leena Impiö. Taontapiirit ja puukkokurssit olivat suosittuja. Piirit kokoontuivat käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Myös keuruulaiset ovat tehneet puukkonsa siellä. Kotiseutupiiri keräsi Vanhan kirkon tarinoita talteen. Kirkkoon liittyviä tarinoiden ja muistitietojen keruu aloitettiin keväällä 2002 Petäjäveden vanhan kirkon säätiön kehittämishankkeen toimesta. Kintauden historia- illoissa tutustuttiin vanhaan asutukseen, Koskensaaren miljööseen,rautatien vaiheisiin sekä Kintauden yleishistoriaan.
Petäjävedellä musiikin osuus opiston toiminnassa oli vahva. Instrumenttiopetusta annettiin pianon-, viulun- ja hanurinsoitossa. Opetusta sai myös yksinlaulussa ja äänenmuodostuksessa. Alle kouluikäiset touhusivat muskarissa. Viihdekuorossa ja pelimanneissa musisoivat varttuneemmat opistolaiset.
Hygieniaosaamiskurssit tulivat ohjelmaan syksyllä 2002. Ne oli tarkoitettu kaikille niille, jotka työskentelevät elintarvikkeiden parissa. Testitilaisuudessa on mahdollisuus suorittaa ”hygieniapassi”. Keuruulla terveysliikuntaan syntyi tuolivoimisteluryhmiä. Lasten- ja nuorten liikuntakouluja oli Keuruulla ja Haapamäellä.
Keuruun kansalaisopisto valmistautuu viettämään 40-vuotisjuhlaansa 13.4.2003. Kuluneet neljä vuosikymmentä ovat kiistatta osoittaneet opiston tarpeellisuuden. Se on koettu tärkeäksi ja keskeiseksi osaksi keuruulaista opiskelu- ja harrastustoimintaa.
2000-luku 40-vuotisjuhlien jälkeen
Kirjoittanut Pirjo Ikkala 2023
Keuruun kansalaisopiston 40-vuotisjuhlaa vietettiin 13.4.2003 Keuruun yläasteen salissa. Juhlaohjelmana oli Eine Joutsijoen suunnittelema, ohjaama ja juontama kavalkadi opiston vuosikymmenistä. Ohjelma eteni kullekin vuosikymmenelle tyypillisten kokoonpanojen ja esitysten viemänä. 1960-lukua edustivat pelimannit ja näyttämöryhmät, 1970-luvun kohdalla esiteltiin kielipiirejä ja henkilökuntaa, 1980-luku toi tullessaan harmonikansoittajat ja rehtorin tervehdyssanat sekä 1990-luku muiden muassa Teatteri Hepokatin, opistolautakunnan ja Itämaisen tanssin. Professori Timo Airaksisen juhlapuhe kuultiin 1990-luvun osuuden yhteydessä. Tuorein vuosikymmen, 2000-luku, huipentui kuorojen, Alueorkesterin ja Pelimannien yhteisesitykseen ”Kotimaisia säveleitä”.
Kansalaisopiston viides vuosikymmen käynnistyi. Syksyn 2003 uutuuksia olivat Tulityökurssi, Afrikkalaisen tanssi kurssi, Muovikorikurssi, Vanhan kirkon historialuentosarja yhteistyössä seurakunnan kanssa, Astrologia, Viinikurssi, Irti tupakasta –kurssi.
Petäjäveden kunta oli käynyt läpi kuntajakoselvityksen Jyväskylän maalaiskunnan kanssa, mutta talouden kohennuttua liitosneuvottelut lopetettiin kesällä 2003 ja opistoyhteistyö Keuruun kanssa jatkui entiseen tapaan.
Petäjävedellä aloitti uusi osastonjohtaja Soili Jukola-Kytölehto. Kouluremontin myötä Petäjäveden kirkonkylän koulu ja yläaste-lukio vaihtoivat paikkaa, mikä aiheutti hieman epätietoisuutta, kun harrastajat pohtivat, tarkoittaako yläaste vanhaa vai uutta sijaintia. Toivottuja uusia kursseja Petäjävedellä olivat Kuvankäsittelyn perusteet ja Englannin alkeet.
Keuruun ja Multian teatteriryhmät toimivat aktiivisesti, joten keväällä ja kesällä 2004 nähtiin viisi ensi-iltaa: Talkooteatterin Nuoripuoli esitti näytelmän Töpö ja Anton, Talkooteatteri Niskavuoren nuoren emännän, Pohjoislahdella nähtiin Pelkkää väärinkäsitystä, Sahrajärvellä Luontaishoitola Pehmokumpu ja Väätäiskylällä Toinen nuoruus.
Keuruulaiset teatteriharrastajat toivoivat Puukoulua remontoitavaksi teatterikäyttöön. Seuraavina vuosina Puukoulu kunnostettiin talkooväen, rahankeräysten ja EU-rahoituksen avulla, ja se sai nimekseen Kulttuuritalo Kimara.
Avoimen yliopiston opinnoista järjestettiin Keuruulla Perheopinnot (15 ov) sekä Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopinnot (15 ov). Molemmissa tutorina toimi opiston rehtori Markku Vuorela. Varttuneemman väen Ikääntyvien yliopiston luennot jatkuivat. Nimekkäimpiin vierailijoihin lukeutui evp-kenraali Rauno Meriö, joka muun muassa totesi, että Suomen ei ole tässä vaiheessa tarpeen liittyä Natoon.
Kurssien ennakkoilmoittautumiset muuttuivat sitoviksi, koska liian moni opiskelija oli unohtanut ilmoittautumisensa ja jättänyt tulematta kursseille. Opisto sai valtiolta atk-hankinta-avustuksen ja hankki kannettavia tietokoneita ja dataprojektorin opetuskäyttöön. Tietotekniikkakurssien opettajana toimi Tuula Laaksonen. Atk-ajokortti tuli kurssivalikoimaan syksyllä 2004, ja samana lukuvuonna kokeiltiin ensimmäisen kerran netti-ilmoittautumisen käyttöönottoa.
Petäjäveden Pelimannit viettivät 30-vuotisjuhlaansa ja järjestivät pelimannitalkoot, joissa osallistujina olivat myös mm. Keuruun ja Haapamäen Pelimannit. Tilaisuus oli niin suosittu, että 250-paikkaiseen Miiluun tarvittiin lisätuoleja.
Rehtori vaihtuu, Multian osasto viettää 40-vuotisjuhlaa
Tammikuun 2005 lopulla opistoväkeä kohtasi suru-uutinen, kun opistoa liki parikymmentä vuotta johtanut rehtori Markku Vuorela menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Kevätjuhlissa kunnioitettiin Markun muistoa sekä puheissa että musiikkiesityksissä. Rehtorin viran täyttöprosessin aikana paikallislehdessä korostettiin kansalaisopiston merkitystä siinä, että se järjestää toimintaa myös kylillä, joissa muut palvelut ovat vähissä. Kevätkauden 2005 aikana rehtorin virkaa väliaikaisesti hoitanut musiikkiopiston rehtori Pirjo Ikkala valittiin kansalaisopiston vakituiseksi rehtoriksi vielä samana keväänä.
Keväällä 2005 oli Multian osaston 40-vuotisjuhlassa kansainvälistä tunnelmaa, kun kieliryhmien opiskelijat toimivat juontajina eri kielillä. Ohjelmassa kuultiin kunnanjohtaja Jukka Kivitalon tervehdyssanat ja kansanedustaja Lauri Oinosen juhlapuhe. Musiikkiohjelmasta vastasivat esiintyjät alle 2-vuotiaista aikuisiin. Sahrajärven näytelmäryhmä esitti katkelman näytelmästä ”Haluatko multialaiseksi?” ja Kansalaisopistojen Liiton ansiomerkkejä saivat Pauno Pienimäki, Impi Peurakumpu, Anneli Mertaniemi ja Ritva Vuorinen.
Multian osastonjohtaja Pauno Pienimäki jätti tehtävän vuoden 2005 lopussa, ja viiden hakijan joukosta työtä jatkamaan valittiin Tuula Laaksonen.
Tanssia, venyttelyä, tarinointia, tietotekniikkaa ja taidetta
Syksyn 2005 suosituin kurssi oli Bailatino, jota opetti Susanna Parkkisenniemi. Myös Ann-Marie Leppälahden ohjaamat Syvävenytyksen ryhmät täyttyivät ääriään myöten. Petäjävedellä uutena käynnistyivät Shindo-rentoutusvenytys Sirkka Liias-Heikkisen johdolla sekä Ritva Lehtosen pitämät Paperimassa- ja pajunveistokurssit. Keuruun Liesjärvellä kyläläiset perustivat luku- ja keskustelupiirin Jälkiviisaat, jonka kokoontumiset kiersivät kodista kotiin. Liesjärven Jälkiviisaiden ohjaajana toimi kylälle paluumuuttanut Anja Varjoranta.
Tietotekniikan perusteita opiskeltiin innokkaasti kaikissa kolmessa kunnassa. Multialle ja Haapamäelle tarvittiin ylimääräiset ryhmät, koska kaikki halukkaat eivät ensin mahtuneet mukaan. Onneksi ylimääräiset ryhmät saatiin soviteltua kurssien opettaja Tuula Laaksosen kalenteriin. Tietotekniikan perusteet jo hallitseville järjestettiin toivottuja digikuvaus- ja kuvakäsittelykursseja.
Multialla toteutettiin uudenlainen kurssi-idea, kun Tiihalan tilalla järjestettiin Maataidekurssi. Ohjaajana toimi taiteilija ja taidepedagogi Pertti Kalin, ja kurssin tuotoksena syntyi Tiihalan taidepolku.
Television Tanssii tähtien kanssa -ohjelma sai aikaan osallistujaryntäyksen tanssikursseille. Keuruulla opisto järjesti tammikuussa 2007 Tanssitapahtuman kulttuuritaloksi kunnostettavan puukoulun hyväksi. Esiintyjinä olivat opiston omista ryhmistä Soittajapojat, Alueorkesteri, Laulumiehet ja Keuruun Pelimannit. Yleisöllä oli mahdollisuus tanssia kaikkien musiikkiesitysten aikana. Tanssikilpailuosuudessa kilpailivat ”paikallistähdet” Merja Ahonen, Riitta Vanhanen, Katri Tynkkynen, Eine Joutsijoki, Olli Haapanen, Timo Louna, Urpo Jokipalo ja Petri Tuominen. Tanssittajina toimivat paikalliset tanssin taitajat Helena Lonka, Elina Malinen, Sirkka Huohvanainen, Salli Kajosmäki, Simopekka Lonka, Pertti Huohvanainen, Petri Liukkonen ja Jukka Kuusisto. Lajeina olivat valssi ja tango. Illan ohjelman kruunasi tanssin ammattilaisten, opiston Bailatino-opettajien Merje Styfin ja Sami Vainionpään esitys.
Petäjävesi kasvaa
Petäjävedellä Kintauden kylän asukasmäärä kasvoi. Alle kouluikäisten muskariryhmät täyttyivät nopeasti, ja Kirkonkylän lisäksi Kintaudelle tarvittiin omat ryhmät. Kylälle oli valmistunut uusi koulu, joten Petäjäveden kevätjuhla vietettiin keväällä 2006 Kintaudella musiikin ja nuorten näytelmäpiirin esityksen merkeissä. Juhlan yhteydessä oli myös työnäytöksiä eri käsityötekniikoista.
Syksyllä 2007 Petäjäveden osastonjohtajana aloitti Minna Rönkkö, joka oli koulutukseltaan kieltenopettaja. Rönkön ideoimana Petäjävedellä käynnistyi tuttujen englannin ja saksan lisäksi uusina ranskan ja japanin kurssit. Osallistujamäärät olivat Petäjävedellä hurjassa kasvussa myös liikunnan ja musiikin kursseilla.
Puutöiden osalta kärsittiin tilaongelmasta, koska Petäjäveden käsi- ja taideteollinen oppilaitos oli sulautunut osaksi Jyväskylän ammattiopistoa. Ammattiopisto JAO ei enää antanut opetustilojaan entiseen tapaan opiston käyttöön, vaan edellytti korvausta tilojen ja välineiden käytöstä. Kuntien välisen sopimuksen mukaan kukin kunta järjestää alueellaan kansalaisopiston toiminnalle tilat, joten kunnanjohtaja Teppo Sirniö totesi kustannusten kuuluvan kunnalle. Puutyö-, puukko- ja taontakurssit pääsivät jatkumaan tammikuussa 2008 kunnan ja JAO:n sopiman käyttökorvauksen mukaisesti. Tilojen käytöstä sovittiin myös yhteiset pelisäännöt.
Luistelua, savirakentamista, räjäyttäjäoppia ja senioritanssia
Kurssitarjonnan erikoisuuksia olivat lukuvuonna 2007-2008 Keuruulla Taitoluistelua aikuisille (yhteistyö KeuPaHT:n kanssa), Savirakentamisen kurssi Ekokylässä, Räjäyttäjäkurssi ja mandariinikiinan alkeiskurssi. Multialla painonhallinta ja Petäjävedellä Senioritanssi, Muotoillaan metalliverkosta sekä Kintaudella Muksu- ja taaperojumpat.
Petäjäveden Senioritanssijat saivat maakunnallista julkisuutta kaivatessaan naisvaltaiseen joukkoonsa lisää miehiä Keskisuomalaisen Lyhyet-palstalla: ”Petäjäveden miehet – tulkaa maanantaisin kansalaisopiston senioritanssikurssille tai haemme multialaisurhoja mukaan!” Lehti tekikin senioritanssikurssista hauskan uutisjutun otsikolla ”Vain pappa puuttuu – Petäjäveden senioritanssikurssilla tehdään tädistä setä hatulla, kun miehiä ei ole”. Senioritanssijoita ohjasi Vuokko Vihtalahti.
Keuruun ja Laukaan kansalaisopistot aloittivat kokeiluluontoisesti ikääntyvien yliopiston verkkoluennot: tilaisuuksissa seurattiin verkkoyhteyden välityksellä Jyväskylän kesäyliopiston ikis-luentoja suorana lähetyksenä Jyväskylän yliopiston juhlasalista. Verkkolähetysten kuuntelua ja katselua Keuruun Lehtiniemessä häiritsivät äänentoisto-ongelmat. Sittemmin tekniikka on kehittynyt, ja nykyisin Jyväskylän Ikis-luentoja seurataan verkon välityksellä Keuruulla, Multialla ja kymmenissä kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea.
Veteraaniväen tarinapiiri
Veteraaniväen tarinapiiri käynnistyi Keuruulla tammikuussa 2007 ohjaajansa Kirsti Siltasen ideoimana. Ensimmäinen kokoontuminen oli Lehtiniemen salissa, mutta pian vaihdettiin Kamanaan, Keuruun museon yläkertaan. Kokoontumispaikaksi vakiintui Keuruun seurakuntakeskus, jossa oli mahdollisuus kahvitteluhetkeen muisteluiden jälkeen. Piiri kokoontui kerran kuukaudessa, ja joka kerta oli eri teema. Muistelut äänitettiin Keuruun museon toimesta.
Tarinapiiri jatkui vuoteen 2016 saakka. Siltasen jälkeen syksystä 2010 alkaen ohjaajina vuorottelivat Hanne Rokkonen, Orvokki Vääriskoski ja muut Keuruun Museon työntekijät. Tarinoista julkaistiin Keuruun Museon kustantamana Orvokki Vääriskosken kokoama kirja Tällaista elämä oli – veteraaniväen tarinoita (2013) ja Suomen Sotaveteraaniliiton toimesta äänikirja vuonna 2013. Tarinoihin liittynyt kesänäyttely toteutettiin Keuruun Museon Kamanassa kesällä 2012.
