Kirjoittanut Pirjo Ikkala 2023
Keväällä 2010 vietettiin Petäjäveden osaston 40-vuotisjuhlaa. Juhlapuhujaksi saatiin opetusministeri Henna Virkkunen ja musiikkiesityksiä kuultiin kirjaimellisesti vauvasta vaariin, kun ohjelmassa oli sekä vauvamuskarin että varttuneempien pelimannien esityksiä.
Keuruulla jatkui tanssibuumi: Haapamäen Suojalla pidetyt kurssit keräsivät osallistujia myös naapurikunnista, ja opettaja Virpi Mannelin toi tarvittaessa mukanaan Virroilta ”irtomiehiä”, jotta saatiin tasapareja. Tanssillinen ryhmäliikuntalaji Zumba löysi tiensä myös kansalaisopiston tarjontaan. Zumba-kursseja järjestettiin kaikissa kolmessa kunnassa, ja ne täyttyivät ennätysajassa.
Opetushallituksen myöntämä opintoseteliavustus tuli ensimmäistä kertaa käyttöön syksyllä 2010. Avustuksen tuella tarjottiin eläkeläisten kursseja maksuttomina, ja osa opintoseteleistä jaettiin henkilökohtaisina avustuksina työttömille, senioreille (yli 63-v.), eläkeläisille ja maahanmuuttajille lukukauden tai -vuoden kestäville kursseille osallistumista varten. Opintoseteliavustus otettiin innokkaasti vastaan.
Multialla ja Petäjävedellä käynnistyivät syksyllä 2010 vuosien tauon jälkeen aikuisten sekakuorot. Uudet kuorot toimivat nimillä Multian Kajaus ja Petäjän Canto. Molempien kuorojen johtajana toimi ensimmäiset viisi vuotta Tiina Laitinen (myöh. Romppainen).
Opiston pitkäaikainen toimistovirkailija Pirjo Vartiainen menehtyi yllättäen lokakuussa 2010. Tehtävänimike muutettiin opistosihteeriksi, ja siihen valittiin 70 hakijan joukosta Paula Ahokas.
Erilaisiin luentoihin ja luentosarjoihin löytyi asiantuntijoita opiston omalta toimialueelta. Perhe- ja perintöoikeuksia selvitteli Pekka Vanhanen, paikallishistoriaa Helena Kukkamo ja sotahistoriaa Tapio Paappanen.
Multialla huovutusta ja kierrätystä
Multialla uusia kurssiaiheita olivat Huovutuksen ihmeet -kurssi, jossa Ritva Lehtosen opastamana huovutettiin mm. eläinhahmoja, sekä Harri Lemmetyn ohjaama Kierrätys- ja uusiopiiri, jossa rakennettiin vanhoista ruokailuvälineistä ja esineistä lampunvarjostimia, tuunattiin vaatteita ja muutettiin viulukoteloita korurasioksi.
Ensiapukursseja järjestettiin aikaisempaa enemmän, koska paikkakunnalla aloitti uusi ensiapuopettajaksi kouluttautunut sairaanhoitaja Laura Tuhkunen. Kurssit toteutettiin yhteistyössä SPR:n kanssa. Järjestöyhteistyötä edustivat myös Marttojen kanssa toteutetut miesten ruuanlaittokurssit Keuruulla ja Haapamäellä.
Petäjäveden osastonjohtajaksi palasi keväällä 2011 Minna Rönkkö, joka kuitenkin kesällä muutti paikkakunnalta. Osastonjohtajan pestissä ”Uutena Minnana” aloitti syksyllä Minna Lönnqvist.
Kirjoittajakurssit saivat uutta virtaa syksyllä 2011, kun Heino Ylikoski aloitti kurssit Pöytälaatikot auki ja Tarinat polvesta polveen. Ylikosken koko lukuvuoden kurssit toimivat Keuruulla, mutta lyhytkursseja järjestettiin myös Petäjävedellä.
Naiskuoro Keuruttaret vietti 40-vuotisjuhliaan. Juhlakonsertissa kulttuuritalo Kimarassa kuultiin kantaesityksenä Heikki Puukon säveltämä Einari Vuorelan runo Huhtikuun yö. Kuoroa johti musiikkiopiston opettaja Sanna Vuorento.
Kintaudella käynnistyivät lasten The English Club -ryhmät 3-4- ja 5-6-vuotiaille Helena Mäkelin-Juvosen johdolla syksyllä 2011. Ryhmät kokoontuivat Kintauden päiväkodin tiloissa. Petäjäveden kirkonkylällä opastettiin tukemaan vielä nuorempien kuntalaisten hyvinvointia Vauvahierontakurssilla Tuula Karhilan johdolla. Sama kurssi toteutui hieman myöhemmin myös Keuruulla.
Keuruun kylillä riitti jumppaajia. Pohjoislahden omalla Rentopiirillä oli jo 40 vuoden historia takanaan eri ohjaajien opastuksella. Valkealahden koululla kokoontuivat omat jumpparyhmät sekä lapsille että aikuisille opettaja Jane De Monten johdolla. Liesjärven kylätalolla Tuolijumppaa ja Kuntopiiriä ohjasi Katri Paananen. Liesjärvellä toimi myös Kätten jäljet -käsityöpiiri Raija Kuulusan opastuksella.
50-vuotisjuhlien kynnyksellä
50-vuotisjuhlavuoden syyskauden 2012 uutuuksia olivat Keuruulla Heprean ja Kreikan alkeet, Intialainen päähieronta, Meridiaaniterapia ja Huonekalujen verhoilu. Huonekalujen verhoiluun oppia kaipasi niin moni, että oli perustettava kaksi ryhmää, joita molempia opetti Sanna Inkiläinen.
Petäjävedellä käynnistyi uusina kursseina Kuntonyrkkeily, Geokätköily, Folkjam ja Viron alkeet. Liikuntatilojen muutoksen vuoksi syyskauden aloitus Petäjävedellä siirtyi muutamilla kursseilla tavallista myöhäisemmäksi.
Juhlavuoden kunniaksi saatiin Keuruulle vierailevaksi luennoitsijaksi TV:n Akuutti-ohjelmasta tuttu lääkäri Risto Laitila. Lehtiniemen salissa pidetylle luennolle osallistui peräti 172 kuulijaa. Kirkkokonsertissa Keuruun kirkossa esiintyivät Keuruttaret, Aikuisten puhallinyhtye ja Pöytälaatikot auki -kirjoittajapiiri. Petäjäveden kirjastossa nähtiin Hannu Ahosen opettaman valokuvauskurssin tuotantoa.
Opiston 50-vuotisjuhlassa Keuruun yhteiskoulun salissa tervehdyssanat lausui opistolautakunnan puheenjohtaja Helena Kukkamo ja juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Timo Louna. Esiintyjäkaarti oli tavallista monilukuisempi ja edustettuina olivat kaikki kolme kuntaa: Multialta lapsikuoro Zimpukka, Petäjävedeltä laulaja Jarmo Hämäläinen säestäjänsä Vesa Asunnan kanssa ja Keuruulta puhaltajia, viulun- ja nokkahuilunsoittajia, kirjoittajapiiriläisiä, laulajia ja tanhupiiri. Riemukkain ohjelmanumero oli Jarmo Kirjavaisen ohjaaman kehitysvammaisten teatteriryhmä Hepokatin hupailu ”Synttärit”. Juhla huipentui musiikinopettaja Annamari Toivolan johtamaan kuuden kuoron ja Alueorkesterin yhteisesitykseen.
Vuonna 2013 opiston vakituisessa henkilökunnassa oli jälleen muutoksia. Opistosihteeri Paula Ahokas irtisanoutui paikkakunnalta muuton vuoksi. Uudeksi opistosihteeriksi valittiin 84 hakijan joukosta Päivi Tastula Keuruulta. Myös Petäjäveden osastonjohtaja vaihtui, kun paikkakunnalta muuttaneen Minna Lönnqvistin jälkeen osastonjohtajana aloitti syksyllä 2013 Kerttu Karppinen.
Opiston kuudes vuosikymmen käynnistyy
Syksyn 2013 kurssiuutuuksia Keuruulla olivat Hiilihydraattitietoinen ruokakurssi, Fengshui-kurssi ja Vapepan kanssa yhteistyössä toteutettu Kadonneen henkilön etsintäkurssi. Petäjävedellä järjestettiin Aikuisten meikkauskurssi, Naurujooga ja Maalataan kahvilla -kurssi. Multian kurssitarjonnassa uutena alkoi Shindo-rentoutusvenyttely.
Kansalaisopiston kanssa yhtä aikaa aloittanut mieskuoro Keuruun Laulumiehet vietti 50-vuotisjuhlaansa konsertoimalla Kivelän koululla yhdessä laulusolisti Ami Varjotien ja urkuri Matti Pesosen kanssa.
Yleisöluentojen suosio jatkui. Keuruulla kuultiin Tapio Paappasen sotahistorialuentoja, Marjut Janhusen ravintoluentoja ja Orvokki Vääriskosken luentosarja Runollisia kuvia ja kuvarunoutta. Myös Multialla kuultiin Marjut Janhusen luentoja ravintoasioista.
Keuruulla vietettiin vuonna 2014 paikallishistoriaan liittyvää Herpmanin poikain juhlavuotta. Aiheesta toteutettiin luentosarja yhteistyössä Keuruun seurakunnan kanssa, ja Talkooteatteri esitti Eine Joutsijoen kirjoittaman ja ohjaaman näytelmän Musta syksy.
Uusia tilaratkaisuja Petäjävedellä ja Haapamäellä
Petäjäveden Ylä-Kintauden kudontapiirin tilakysymys sai luovan ratkaisun, kun aiemmin kylätalolla kokoontunut ryhmä siirtyi syksyllä 2014 opettajansa Anna-Liisa Huismanin kodin yhteyteen. Kudontapiiriä 25 vuotta ohjannut Huisman kunnosti 20 vuotta tyhjillään olleesta navetasta kesän aikana harrastenavetan pesemällä lattiat teräsharjalla ja kalkitsemalla seinät, katon ja lattian. Petäjävesi-lehti uutisoi asiasta otsikolla ”Kudontapiiri kotiutui navettaan”.
Petäjäveden kirkonkylällä Neulekahvila-kurssi löysi viihtyisän kokoontumistilan suoramyyntipiste Heinähatusta. Sanna Lampisen Saippuanvalmistuskurssien suosio alkoi Petäjävedeltä 2014, ja sittemmin saippuantekoa on opiskeltu usealla kurssilla niin Petäjävedellä kuin Keuruullakin.
Haapamäellä otettiin käyttöön remontoidut koulutilat ja uusissa teknisen työn opetustiloissa käynnistyi Vanhojen huonekalujen kunnostuskurssi Harri Lemmetyn johdolla.
Multia juhlii, opiston virkarakenne muuttuu, turvapaikanhakijat saapuvat
Multian osasto vietti 50-vuotisjuhlaansa keväällä 2015. Juhla järjestettiin yhteistyössä kirjaston kanssa, koska kirjastotoiminnan alkamisesta Multialla tuli täyteen 150 vuotta. Juhlassa kuultiin kirjaston historiaa Pauno Pienimäen ja kansalaisopiston historiaa Helena Kukkamon kertomana. Ohjelmassa oli viulun ja pianon soittoa, yksinlaulua, bändisoittoa, koulun satukilpailun satoa, Zimpukka- ja Kajaus-kuorojen laulua sekä Alueorkesterin soittoa. Juhla alkoi ja päättyi yhteislaululla.
Opiston virkarakenne muuttui vuoden 2015 aikana. Eläkkeelle siirtyneen kanslisti Sirkka-Liisa Uosukaisen virkanimike muutettiin toimistonhoitajaksi, ja tehtävässä aloitti Seija Savela. Tekstiilityön aineiden opettaja Marjatta Honkasen eläköidyttyä virka muutettiin suunnittelijaopettajan viraksi, ja siihen valittiin Inkeri Linna (myöhemmin Mikkilä). Kansalaisopiston rehtorin virkaan yhdistettiin musiikkiopiston rehtorin tehtävät, ja Pirjo Ikkala jatkoi tässä yhdistelmävirassa. Jotta rehtorin tehtäväkuva ei muodostuisi liian laajaksi, osa aiemmin rehtorille kuuluneesta suunnittelutyöstä jaettiin uudelle suunnittelijaopettajalle, jonka opetusvelvollisuus oli pienempi kuin ns. tavallisessa opettajan virassa.
Vuoden 2015 turvapaikanhakija-aalto näkyi myös opiston toiminnassa. Keuruulla toimineen vastaanottokeskuksen asukkaita osallistui opiston suomen kielen kursseille, ja löytyipä turvapaikanhakijoiden joukosta myös pariskunta Mais Ma´al ja Ammar Sabah opettamaan arabian kieltä suomalaisille.
Kukkoryijy talkootyönä
Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen toteutettiin kansalaisopiston ja Keuruun Museon yhteistyönä Akseli Gallén-Kallelan maalauksista tunnettu Kukkoryijy. Museonjohtaja Ritva Pulkkinen ja kudonnanopettaja Johanna Muhonen tutkivat alkuperäisen ryijyn värit, kudonta- ja solmintamenetelmät solmu solmulta. Aiheesta pidettiin yleisöluento, ja kudonta Kamanan yläkerrassa käynnistyi talkootyönä syksyllä 2016. Kutojaringissä oli noin 20 tekijää. Ryijy valmistui etuajassa, jo maaliskuussa 2017, ja se oli tarkka kopio alkuperäisestä. Vain vuosiluvuksi oli vaihdettu 2017. Ryijystä oli tehty kopio jo vuonna 1995 Petäjäveden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, mutta se ei ollut täystoisinto vaan kapeampi.
Valmis ryijy oli esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä Kamanassa, ja se lahjoitettiin Keuruun kaupungille Suomen itsenäisyyden 100-vuotislahjana. Seuraavina talvina useissa käsityöryhmissä tehtiin Pikkukukko-ryijyjä ison Kukkoryijyn yksityiskohdista.
Vuosikymmenen lopulla uusia koulutiloja ja kurssiuutuuksia
Keuruun koulukeskuksessa alakoulun Kivikoulun laajennusosa valmistui vuonna 2017. Puretun entisen kansalaiskoulun tilalle tuli pallokenttä ja pysäköintialue. Samalla koulualueen pihat rauhoitettiin autoliikenteeltä ympäri vuorokauden. Vain inva-tunnuksella on lupa ajaa pihaan saakka. Kivikoulu laajennusosineen muuttui kengättömäksi, eli myös iltakäyttäjien on vaihdettava ulko-ovella sisätossut tai oltava sukkasillaan, jotta likaa ja pölyä ei kulkeudu luokka- ja käytävätiloihin.
Petäjävedellä aloitettiin syksyllä 2018 paljon toivottu laulun yksilöopetus, opettajana musiikkipedagogi Kati-Marjut Rautalin. Kirkonkylän koululla sukupolvet kohtasivat, kun koulun oppilaiden Digiagentit-kerho toimi opastajana kansalaisopiston Seniorit ja digiagentit -kurssilla. Ohjaajana toimi kirkonkylän koulun opettaja Olli-Pekka Rasanen.
Myös Multialla tuli muutoksia koulutiloihin, kun sisäilmaongelmista kärsinyt yläasteen rakennus purettiin. Teknisen työn tilapäisiksi opetustiloiksi saatiin kunnan teknisen toimen Ahjomäen varikko, jota myös kansalaisopiston kurssit pääsivät käyttämään. Multian kurssitarjonnan uutuuksia olivat Pirjo Laitalan ohjaama Asahi, Seija Savelan opettama Tanssiksi ja Mindfulness, jonka ohjaajana toimi Annamari Toivola.
Multialla jatkettiin edellisenä lukuvuonna alkanutta Jyväskylän kesäyliopiston Ikis-verkkoluentojen vastaanottamista. Paikkana oli Poukaman palvelukeskus.
Sekä Keuruun että Petäjäveden Neulekahviloissa neulottiin sukkia veteraaneille ja vauvoille sekä hypistelymuhveja muistisairaille hoivakoteihin. Ahkerat neulojat ehtivät tehdä monenlaista myös omaan käyttöönsä. Erikoisuutena olivat Keuruulla jääkiekkojoukkue KeuPaHT:n väreissä tehdyt sukat ja lapaset kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulman asukkaille.
Kestävän kehityksen sertifikaatti
Opetushallituksen myöntämän Laatu- ja kehittämisavustuksen tuella saatiin palkattua osa-aikaiseksi hanketyöntekijäksi Soile Lähdeaho. Lähdeahon työnkuva muodostui sekä opiston oman kehittämissuunnitelman päivittämisestä että kestävän kehityksen sertifiointiin valmistautumisesta. OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti edellytti opiston itsearviointia, omaa kestävän kehityksen ohjelmaa ja ulkoista auditointia. Sertifikaatti saatiin 9.12.2015 ensimmäisenä kansalaisopistona Keski-Suomessa. Erkka Laininen OKKA-säätiöstä saapui luovuttamaan sertifikaatin helmikuussa 2016 Lehtiniemessä pidettyyn tilaisuuteen. Auditointiraportin mukaan ”Keuruun kansalaisopiston toiminnassa toteutuvat selkeästi hyvinvointi ja osallisuus, kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet sekä kierrätys ja kestävä kulutus.”
Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, ja se uusittiin vielä 2018. Teemoina olivat hyvinvointi ja osallisuus, kierrätys ja kestävä kulutus, kulttuuri, tavat ja perinteet. Sittemmin sertifikaatin uusimiskäytännöt muuttuivat niin paljon, että korona-ajan kuormittama opiston henkilökunta totesi uusimisen liian työlääksi, joten sertifikaatin annettiin raueta vuoden 2021 lopussa.
Kestävä kehitys kuuluu edelleen opiston arvoihin, ja se huomioidaan käytännön toiminnassa vähintään yhtä paljon kuin sertifikaatin voimassa ollessa.